Lihan kuivaaminen

Vein tänään Matille maistiaisia ensimmäisistä lihan kuivaus kokeiluista. Netistä löytyi muutama tarina kuivauksesta. Useimmathan ovat kuivanneet jauhenlihaa ihan tavallisessa uunissa. Prismassa oli tarjouksessa OBH Nordica sienikuivain, hinta 49 €. No minun oli tietysti pakko ostaa se.

Lahden kauppahallista ostin hevosen kulmapaistia, 5 €/kg. Siis hevosta. Täytyy myöntää, että suhtauduin varauksellisesti hevosen lihaan.  Suikaloin lihan noin 5mm paksuiksi siivuiksi ja laittoin ne marinaadiin vuorokaudeksi. Marinaadin sovelsin netistä löytämieni ohjeiden perusteella.

Marinaadi

Balsamiviinietikkaa vaille 1 DL
Soijakastiketta reilut 1 DL
Cayene pippuria
Mustapippuria
Suolaa

Marinoinnin jälkeen ladoin lihat talousparille kuivumaan. Sitten vain kuivuriin illalla klo 20.00. Aamulla klo 06.00 sammutin kuivurin. Laitoin kuivuneet lihan palat pussissa jääkaappiin. Lihat tuoksuivat kuivurista otettuina etikalle. En uskaltunut maistaa heti tuoreeltaan. Illalla töiden jälkeen rohkenin maistaa ja yllätys, se oli hyvää.

Muutaman päivän mutustelin hevosta, kuitenkin säästäen loppupalat Matille.

Seuraava kokeilu oli naudan sisäpaisti. Suunnilleen sama marinaadi ja sama kuivaus aika.

Tänään Matti sai myös naudan kuivalihaa. Yhteinen mielipiteemme oli, että hevonen maistuu paremmalle.

Nyt huoli on kuinka kauan kuivaliha säilyy kajakissa? Toinen säilyys ongelma ilmeni jo Matin maistiaisissa. Matti söi näytteet saman tien.

Innostuneena hankin myös poistomyynnistä Severin tyhjiöpakkauslaitteen, hintaan 29 €. Olin lukennut, että kuivaliha säilyy paljon paremmin tyhjiöpakkauksessa. Tuo laite on muuten hyvä. Jos jotain negatiivista siitä pitää sanoa, se ei tee tyhjiötä. Ja kun katselin kuinka sen pitäisi se tehdä, ymmärsin miksi se ei sitä tee. Nyt minulla on muovipussin teko laite, jolla voi saumata muovipusseja. Tosin ohjeessa sanotaan, että varoitusvalon sammuessa, sauma on valmis. Tuo valo ei sammu lainkaan. Kokeilut jatkuvat tyhjiöpakkausten kanssa.

Jatkuu.....................................

VALMISTELUJA - Teltta kuntoon ja, miten yhteys ulkomailmaan

Olen pitänyt melontaretkillä kohta kolmetoista vuotta Haltin neljän hengen kupolitelttaa. Pohjois- Norjan tundralla se on ollut kaksi kertaa  korkeana myrskyssä melkein mutkilla. Tuuli tuskin nyt on ongelma.  Olen ollut pari kertaa tosissaan vaihtamassa sitä pienempään. Jotta kajakki kevenisi ja tilaa tulisi.  Viime talvena ostinkin jo kahden hengen teltan. Sadekokemukset saivat minut palaamaan vanhaan retkikotiini. Ei ole olemassa kahden hengen telttaa, jonka eteisessä sopii keittämään ja saa tavarat tarvittaessa sisään?

Teltassa on vahvat ja painavat lasikuitukaaret. Huonoa on se, että liitosholkit hidastavat jarruttamalla. Olen siirtynyt siitä syystä alumiinikaariin. Kokoamista ja purkamista se nopeuttaa viisi minuuttia, eli päivää kohti 10 min. Viikon retkellä siinä ajassa lilluu kajakilla  5 km emmän. Parin kuukauden retkellä - päivän melonnan verran. Tärkeintä kuitenkin on, että homma sujuu liukkaasti kuin Trömsjö:ssä. Asialla on suuri mieliala kysymyskin, varsinkin, jos sataa.

Isosta teltasta on se hyöty, että voi majoittaa vieraitakin tarvittaessa. Kerran koskiretkellä sainkin sinne pari reipasta melojatyttöä. Huonoa oli vain se, että minut ohjattiin toisen tytön pieneen yhden hengen vaellustelttaan.

Eilen kävin Trekissä, ja hankin korjaussarjaksi yhden kaaripaketin ja polttimon vedenpitävään Uke-lamppuuni. Pitää vielä pystytellä teltta ennen lähtöä.

Tänään tulee Jukka tarjoamaan maistiaisia kuivatusta hevosesta ja naudasta, samalla hän antaa ohjausta, miten järjestäisin yhteydenpidon kotiin, Facebook:iin ja tähän blogiin. Vaihtoehtoja tuntuu riittävän: Puhelin sähköpostilla, pieni tietokone Soneran mokkulalla, I Phone, I Pad, I Pod?  Sain jo lapselta hieman opastusta ja yllätys oli, että hänellä taisi olla melkein kaikki?  Alkoi tuntua, että yksi ratkaisu on Soneran kortti ja oma vanha Nokialainen, jolla voi soittaa, ottaa vastaan puheluita ja lähettää tekstiviestejä. Varalle joku vielä vanhempi ja yksinkertaisempi. Sitten tietysti vielä hätäraketit ja -soihdut, niillä ei voi vastaanottaa viestejä, mutta voihan niillä yrittää tavoittella yhteyksiä ulkomailmaan.

Kuvasta:
Pienempi teltta ei vie tilaa, niin paljon kuin iso, mutta jos sitten tarvitaan sadekatos teltan eteen, sadekatokselle tukikeppi ja tukikepille kiinnityspisteeksi auto, niin neljän hengen teltta on parempi ratkaisu. Kuva on Kimmon melontakeskuksesta Avokanoottiyhdistyksen syystapaamisesta 2012.

VALMENNUS LEIRILLÄ SAARESSA SAIMAALLA

Väinö kuntovalmentajana

Kotona säännöllisestä liikunnasta on huolehtinut Väinö, tyttöjen koira. Jos se ei saa tehokasta liikuntaa pariin päivään, niin se käy eloisaksi. Tytöt sallivat, pyytävät ja jopa rukoilevat, että veisin sen ulos. Niin minä sitten annan sen avittaa minua hiihdossa Myllypohjan koiranulkoilutuspoluilla, joilla se vetää kuono maassa minun 100 kiloista olemustani. Umpihangessa se yleensä on vapaana ja minä kävelyhiihdän. Ennen lumia valmensin sitä pyörällä talven vetotehtäviin. Olen luvannut Väinölle, että hiihtäisimme Mäntyharjulta mökille. Matka on lähtöpaikasta riippuen 90 - 75 km ja vaatii pari yöpymistä. Se olisi hyvää harjoitusta rannikkomelontaa ajatellen. Samalla se kävisi kunto testistä, terveystarkastuksesta ja on kannustin meidän kuntoilulle. Kotona kuitenkin liikunta tuokiot tahtovat jäädä noin tuntiin, mikä ajallisesti on aika vähän. Kesällä pitäisi meloa noin kymmenen tuntia päivässä. Tupakkamäellä Punaisellakadulla - kotona, venyttely kotikuntosalin tatameilla on oikeastaan ainoa osa-alue kuntoilussa, mikä sujuu paremmin kuin mökillä.

Väinö olisi pitänyt palkita äsken loppuneessa kampanjassa: "Vie vanhus ulos!" Ehkä myös meidän tytöt. He hankkivat ison liikuntaa kaipaavan koiran, jota eivät juoksuta.  Liikunnan lisäksi koirasta on se etu, ettei tarvitse puhua mökillä itsekseen - voi puhua koiralle.

Tämä "hiihto kuva" on mökiltä ja lavastettu, koska me hiihdämme sinisen hämärän aikaan. Silloin on liian pimeää työntekoon, mutta näkee hiihtää.  Vetohinnana meillä on melontavarusteistä lainattu vetoliina. Klaukkalasta Welhonpesästä saa siis varusteita myös koiran ulkoiluttamiseen.

Hyötyliikuntaa mökillä

Hyvin melottu kesä kasaa paineita talveksi. Olen harventanut metsää mökillä ja samalla kertyy polttopuuta mökille ja kotiin. Aamulla olen ollut metsässä noin kolme - neljä tuntia ja päivätauon jälkeen on vuorossa ollut klapien tekoa ja vedenkantoa. Joka toinen päivä olemme käyneet Väinön kanssa tarkastamassa partiolatujamme. Hiihto on ollut hyvää jäähdyttelyä päivän töiden jälkeen ennen saunaa. Jäällä on  loistavat hiihtokelit. Näin  monipuolista liikuntaa ja ulkoilua kertyy päivää kohti noin viisi kuusi tuntia. Uskon ulkona olon myös karaisevan. Nyt on menossa kolmas viikko valmennus leiriä saaressa Saimaalla.

Väinö auttaa omalta osaltaan. Tämän kokoiset kalikat käyvä kotona oleviin Porinmatteihin.

Kun tehdään metrin halkoja niin : Poikki, halki ja pinoon, kesällä näistä haloista tehdään klapeja, jolloin ne laitetaan: poikki, halki ja  veneeseen!

Kyseessä ei ole metsurin hauta, vaan kypärä vain on laitettu kaatoraudan päähän. Oikeasti pinot ovat suorassa,  kamera oli vinossa.  Edessä on haapatukki ja siitä on tarkoitus sahuuttaa lankkua lauteiksi.  Pinojen paikat olen valinnut niin, että kesällä puut saadaan veneeseen.

Raskain osuus on halkominen ja puiden kuljetus pinon viereen.  Rantaan viettävä rinne auttaa - paitsi noutovaiheessa, jolloin pitää kahlata ylämäkeen. Kuljetus pinolle tapahtuu kantamalla, vetämällä tai vetämällä ahkiolla.  Kuten vierestä olevasta oksasta näkee, niin jänikset tykkäävät harvennuksesta. 

Mitä pitkällä retkellä syödään?

Kun on ollaan näinkin pitkällä retkellä, pitää miettiä ruokahuoltoa. Eihän kajakkiin loputtomasti mahdu ruokaakaan ja se tuppaa myös painamaan. Kyllä painolla on väliä. Ja sehän tarkoittaa, että säilykepurkkeja ei kannata mukaan ottaa, siitäkin huolimatta, että saisi se ruoka olla maittavaakin. On löydyttävä muita ratkaisuja.

Valmiit kuivatut retkiruokapussit paketit olisivat tietysti oiva vaihtoehto, lukuunottamatta hintaa. Jos syöt 4 pussia päivässa, se maksaa lähes 30€/päivä, 1500€ koko reisu. On siis liian kallista, kun ottaa huomioon, että myös muuta syötävää tarvitaan. Vaikka toiveena olisi ainakin kerran saada pizzaa ja sen kanssa pari olutta(folköliä kun Ruotsissa ollaan).

Vaihtoehdoksi on noussut, josko kuivaisi itse osalle matkasta ruokaa. Netistä on löytynyt jauhenlihan kuivaus ohjeita. Myös muun lihan. Amerikkalaiset ovat innostuneet valmiiksi pakattuihin kuivaliha pusseihin. Niitähän on näkynyt meilläkin. Paketissa lukee Beef Jerky. Mutta ne vasta kalliita ovatkin. Siis vaihtoehto on kuivata itse myös lihaa. Netista taas löytyy ohjeita erillaisille marinaadeille. Niitä pitää ensin itse kokeilla.

Suomen rannikkomelonassa aampalana söin mysliä(Lidl) ja sen kanssa maitojauheesta tehtyä maitoa. Se on todellista mupeltamista. Päivällä ruokatermokseen aika usein mummonmuusia, sieni Kuppikuumaa ja soijarouhetta. Ei mikään makuelämys ole. Pasta on toki hyvää, mutta mössööntyy ruokatermarissa. Illa voi syödä pussin Pasta Carbonaraa.

Leipä tekee jonkimoisen ongelman, Ruotsalaiset eivät taida tykätä meikäläisestä ruisleivästä. Viimeeksi minulla oli aina Atrian kotimaista metvusrtia, sekun on mukavassa paketissa. En tiedä mitä sieltä löytyy, mutta selvinnee sekin.

Viimeeksi minulla oli mukana valmiita energia pusseja ja patukoita ja ajattelin ottaa niitä mukaan myös nyt. Minusta ne auttoivat, kun kävi ryydyttämään. Ihan samalla tavalla otan mukaan myös urheilujuoma jauhetta.

Jatkuu..........................