VIELÄ VALMENTAUTUMISESTA 
- Hiihtoa, kuntojudoa, retkihiihtoa ja työtä

Hiihto sopii melojalle - sydän ja hengityselimistö
Tällä hetkellä tuntuu, että kuntopohja on kohtalaisesti hoidettu. Minulla se on perustunut kotona hiihtoon. Ensin umpihankihiihtoa, koska minua on ulos pakottanut meidän tyttöjen koira Väinö, jota ei laduille voi viedä. Sitten tuli hyvät jääkelit ja luisteluhiihto mahdollistui. Kolme - neljä viikkoa sitten aloin juoksuttaa pyöräillessä Väinöä välillä vapaana tien penkan päällä. Siitä se vihdoin oppi myös juoksemaan latu-uran vieressä. Ennen tänne lähtöä syntyi Myllypohjasta Alasenjärvelle Väinönpolku. Ensimmäisellä kerralla umpihangessa kahlaaminen oli tuskaista. Minua katsottiin hellytävin koiran silmin monta kertaa - oletko tosissasi. Hiihtäjätkin säälivät Väinöä ja sanoivat, eikö se voisi tulla ladulle. Viimeisellä kerralla Väinön polku oli jo niin hyvä, että meno oli kevyttä ja alamäkiä lukuunottamatta minun vauhtini ei riittänyt Väinölle. Hiihtoinnokkouuta on lisännyt selkeä jo toteutunut tavoite, joka oli minulle ja Väinölle yhteinen - hiihto Mäntyharjulta mökille Puumalaan.

Pappajudoa - lihaskuntoa ja venyttelyä
Vajaan kymmen kertaa olen käynyt Orimattilan Judoseuran salilla. Siellä on keskiviikkoisin hyvä kuntojudoharjoitus. On tullut yritettyä käsillä-, päälläseisontaa, kärrynpyörää viidentoista vuoden tauon jälkeen. Olemme jumpanneet, ottanee kevyttä mattoharjoittelua ja ennenkaikkea venytelleet.

Kotikuntosali - liikkuvuus lisää melonnan tehokkuutta
Minulla on kotona yhteinen lämmönjakohuone, liiteri ja kuntosali. Siellä on muutama laite, pieni riisitatami, ja ennenkaikkea tilaa.  Venytely on  tärkein asia, mitä siellä olen tehnyt. Lämmitellessä olen ottanut liihaskuntoharjoitteita. Omalla salilla harjoittelu ei vastaa yleistä kuntosalia. Sieltä on niin helppo hakea kuntoilija pois ja heikkoluontoiselle keskeyttäminen onnistuu liian helposti. Hyvää on se, että  mikään hajuveden tuoksu tai ponihännän heilautus ei saa tekemään enemmän kuin jaksaa. Tärkeä osa kotisalin harjoittelussa on isolla kuntopallolla. Sillä on hyvä tasapainnoilla ja antaa alaselälle liikuntaa.

Pari hiihtoretkeä - testejä ja totuttautumista pitkäkestoiseen rasitukseen
Melojan hiihtoretki ja minun ja Väinön retki ovat olleet hyviä valmistautumisessa. Niillä on tullut pitkäkestoista rasitusta. Rasituksen taso hengitys- ja verenkiertoelimistölle on varmasti ollut kaikkina neljänä retkipäivänä kovempaa kuin kertaakaa rannikkomelonnassa kohtaamme.  Rasituksen kesto on myös vastannut melontapäivän pituutta.

Kuva on  minun ja Väinön hiihtoretkeltä Mäntyharju Puumala. Vedimme Väinön kanssa yhdessä ahkiota. Ahkiossa näkyy retkisukseni. Tuossa vaiheessa - Mäntyharjun Kallavedellä, minulla oli luistelusukset käytössä.

Retken raskain  osuus oli kymmnenen kilometrin siirtyminen Kuolimolta Saimaalle. Ahkiota on kiva vetää pieneen alamäkeen ja jopa tasaisella kovalla alustalla, mutta ylämäet ja pehmä lumi on myrkkyä. Onneksi joku paikallinen oli hiihtänyt saman välin. Jälki osin kantoi Väinöä ja ei tarvinnut suunnistaa. Tässä lepäämme ennen riuhtaisua. Paikalta on puolikilometriä Mikkeli Lappeenrantatielle.

Tästä kuvasta - ohjastaja, voisi päätellä, että minä vain otin kyytiä. Todellisuudessa vedimme yhdessä ahkiota. On vaikea ottaa kuvaa ja hiihtää samaan aikaan. Olemme kuvassa tulleet kahden päivän aikana noin 55 km ja jäljellä on  puolitoista kilometriä. 

Valmentautuminen mökillä - työ

Mökin takapihalla olen tänä talvena harventanut metsää. Samalla olen tehnyt polttopuuta pinoihin. Lumessa kahlaaminen, puiden vetäminen rantaan ja halkominen on tarjonnut monipuolista pikäkestoista rasitustasoltaan vaihtelevaa harjoitusta. Samoin puiden sahuuttaminen laudaksi antoi liikuntaa ja rasitusta. Puut piti vierittää tien viereen, pienet haapatukit vetää jäätä pitkin 500 metrin päästä traktorin kouran etäisyydelle tien viereen ja lumeen piti tehdä pinolle tila. Sahauspäiväkin tarjosi liikuntaa, koska perheemme elää "suomalaisessa köyhyysloukussa" = perheellämme on vain yksi auto. Nyt se oli kotona Kaisalle. hiihdin Väinön kanssa sahurille. Hiihtoa tuli päivälle 17 km ja sen lisäksi lautojen siirtelyä ja pinon tekoa. Pinnat tehdään tietysti polttopuuksi.

Kotipihalla odotaa ensi viikoksi urakka. Pihasta on kaadettu iso koivu. Se pitää sahata ja halkoa - poikki halki ja pinoon.

Harvennus ja polttopuunteko on hyvää harjoitusta.  Se on myös siitä kivaa, että jälkiä jää muistoksi. 

Muuta:
Huomenna tasan kuukausi laivaan nousuun!
Ensi torstaina menemme Jukan kanssa Welhon pesälle ja haemme minulle Bigfootin lainaan seikkailua varten.
Nyt on ilma lämmennyt, on aika lähteä laittamaan lautoja taapeliin.

RUOKATERMOS

Ruokatermos kuummennetaan kaatamalla siihen kuuma vesi. Annetaan termoksen lämmetä ja sillä aikaa otetaan esille ja aukaistaan valmiiksi pakkaukset lisättävistä aineksista. Pikariisi on osoittautunut hyväksi, se hautuu kypsäksi tunnissa. Se ei kokkaroidu eikä paakkuunnu kuten makarooni tai perunamuusi Tomaattikeittopussista saa makua.  Se on myös siitä hyvä, että siinä ei ole juustoa tai kermaa, mikä vaikeuttaisi tiskaamista. Pelkällä keitolla ei  kulje, tarvittaan vahvistusta. Soijarouhe sopii sekaan erinomaisesti.. Jos kauppoja on ollut lähellä niin nakit, lenkkimakkara jne. ovat minun suosikkini. Jos ei ole palveluita ollut niin, sitten voi käyttää säilykelihaa tai kuivattua lihaa. Säilykkeet painavat kuin synti ja raskas kajakki ei kiihdy vauhtiin ilman suuria voimanponnistuksia, sen takia kuivailemme lihaa - hevosta, poroa ja lehmää. Lopuksi kuumavesi päälle. Ravistetaan ja tunnin  tai parin päästä ja pitkin päivää syödään tiskin säästämiseksi suoraan termoksesta.

Termoksen pitäminen puhtaana on tärkeää. En ole kuullut kenenkään termoksen käyttäjän sairastuneen, mutta riski on varmasti olemassa. Jos termosta ei pidetä puhtaana ja laitetaan kuuman veden sijasta haaleaa vettä.

Olen järjestänyt melontaretkiruokani jo puolenkymmentä vuotta ruokatermoksen avulla. Kiitokset  Ari Peltotalolle, Eino Tossavaiselle ja Antti Jylhä-Ollille, joiden esimerkki ja hyvä kokemukset ovat olleet syynä siirtymiseen ruokatermokseen.

Tässä ruokatermos on käytössä hiihtoretkellä Mäntyharju Puumala 22.3.2013. Siinä on sisällä kuumavesi lämmittämässä  sitä. Pikariisi - vas, tomaattikeitto - kesk. ja kuivaliha / soijarouhepusssit on on avattu valmiiksi. Kuva  Halisenkylän ( - Suomenniemeä?), uimarannan laavulta. 

Spot GPS

Lisäsin sivulle linkin reaaliaikaseen retken seurantaan. Spot GPS tallentaa kuljettua reittiä ja näyttää sen Google Mapissa. Testailen toimintaa ja nyt siellä näkyy Hotelli Tallukka Vääksyssä. Jätin Spotin auton koelaudalle käydessäni Tallukan Red Power kuntosalilla. Se kun on merkittävä osa talven kuntoharjoittelua.

Retken kartat

Ruokapuoli muotoutuu pikkuhiljaa. Nyt keskitytään karttoihin. Tai karttojen tulostukseen. Meillä on käytössä A3 merikorttilehtiä 102 kappaletta. Ja ne pitäisi tulostaa. Yksi vaihtoehto olisi toki perinteinen paperi ja sen laminointi. Siitä tulee vain tilaa vievä paketti ja ei käyttössäkään paras mahdollinen.

Tilasin Xeroxin NeverTear A3 kopiopaperia paksuudeltaa 120 mic. Se vedenkestävä ja repeytymätön. Tulostan siihe kaksipuoleisesti kaksi sarjaa karttoja. Vie vähemmän tilaa ja on mukava käyttää. Hinta on toki 0,82 € arkki. Kun olin tilannut ne, tajusin vasta, että Lahdessa on Torkkelin Paperin iso myymälä. En tullut kysyneeksi, mitä heillä olisi tarjolla. Ja olisiko se ollut edullisempaa.

Nyt on siis tulosteina merikortti lehtiä koko matkalle. Sen lisäksi Garmin GPS:ssä myös merikortti. Nyt vain pitää löytää sopivassa mittakaavassa oleva Ruotsin kartta. Suomalaisessa kirjakaupassa oli 1:700000 Michelin kartta. En vielä tiedä tyydymmekö siihen vai löytyisikö jota 1:400000 tai 1:500000 karttaa jostain. Katsotaan.

Valmistelut jatkuvat

Muutaman harjoittelukerran jälkeen, olen aloittanut lihan kuivaamisen retkelle. Ostin toisen vakuumilaitteen, merkiltään OBH Nordica. Ja sehän toimii.

Kun joka paikassa kauhisteltiin hevosen lihan lisäämistä valmisruokiin, oli sillä erikoinen seurannaisvaikutus. Lahdesta Kauppahallista ei saa hevosen lihaa kuin tilauksesta. Häly aiheutti kysyntäpiikin.

Kokeilin myös jauhelihan kuivatusta ja siitähän tuli hyvää. Paistoin sen aluksi ilman rasvaa ja lisäsin mausteet. Sen jälkeen yöksi kuivuriin. Kilo laadukasta paistijauhenlihaa painaa 240g kuivattuna. Tänää laitoin kuivamaan 1 kg jauhenlihaa ja 2 kg hevosen kulmapaistia. Kuivaamisen jälkeen vakumoin ne valmiisiin kerta-annoksiin.

Ainakin alku retken ruokalista hahmotuu. Arja lupasi pakata 4-viljan aamupuurot valmiisiin annospusseihin, joihin on lisätty suola ja sokeri. Ruokatermoksessa muhii pikariisiä, pussikeitto jauhetta ja kuivalihaa. Illalla valmistetaan jotain valmis pastaa pussista ja siihen lisätään kuivalihaa. Myös Mummonmuusi eri variaatioineen kuluu myös listalle.

Lupaan jossain vaiheessa retkeä sopivan tilaisuuden tullen haketua ruokalaan, jossa tarjoillaan pizzaa ja olutta. Ja enkä usko Matin boikotoivan sitä.